Lisää appelsiineja

Hahaa!

Järjenvastaiseen aikaan (lokakuun lopussa) multaan tökkäämäni appelsiinin siemenet alkoivat itää. Jipii! On vastoin luontoani ja myös suorastaan mahdotonta haaskausta heittää minkään hedelmän siemeniä biojätepussiin. Niistähän tulee hienoja kasveja. Sitä paitsi tunnen äidillistä ylpeyttä joka kerran, kun jossain ruukussa tai viilipurkissa -- joita siis olen avokkini iloksi ripotellut ympäri kämppää -- pilkottaa mullan alta uusi, hennonvihreä itu. Voiko herttaisempaa näkyä olla? Sen sijaan persilja tekee kuolemaa hellästä hoidostani huolimatta. No, se onkin vissiin kaksivuotinen kasvi. Liekö tullut elinkaarensa päähän ihan luonnostaan, tai sitten se on närkästynyt siitä, että ihanat parvekkeella vietetyt kesäpäivät loppuivat.

Omenan siemenet jaettiin nyt kahteen kokeiluerään. Toinen erä on jääkaapissa kylmäkäsittelyssä, toinen suoraan ruukussa ja huoneilmassa. Katsotaan, kumpi itää, tai itääkö kumpikaan. Selvennettäköön vielä, ettei noista ole tarkoitus kasvattaa mitään varsinaisia pihalle istutettavia hedelmäpuita -- siemenestä kasvatetun puun hedelmät kun ovat tyypillisesti sietämättömän happamia. Ajattelin enemmänkin jonkinlaista bonsaiksi koulimista, ehkä myös koristeomenapuuta... siis jos ne nyt suostuvat itämään.

Muuten kotiviidakossani vallitsee mitä ihanin rauha. Kasvit kävivät tänään upotettavina tiskialtaassa ja saivat samalla sumutuksensa. Kiinanruusu näyttää kotiutuneen ruukkuunsa. Phalaenopsis muutti ainakin parin viikon ajaksi kylpyhuoneeseen siinä toivossa, että sieltä löytyisi mieluisampi ilmankosteus. Ja cattleya avaa kohta uuden kukkansa.