Niitä vaan tulee lisää!

Greippejä on jo kaksi, viime yön aikana toinen oli putkahtanut ilmoille. Käyn aina ohikulkiessani juttelemassa niille ja kehumassa niitä -- ovat ne sen verran söpöjä. Samoin appelsiinit, joista iti luultavasti joka ikinen multaan laittamani siemen, niitä tulee yhä edelleen lisää. Tarttis varmaan etsiä jossain vaiheessa (Saksaan lähtiessäni?) uusi koti ainakin parille niistä, jos raaskin. Ajatus vain tuntuu yhtä julmalta kuin lapsen antaminen adoptioon. No, jos luovun niistä (tai siis osasta), niin katson, että ne saavat hyvän kodin. Sellaisen, jossa niitä kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti ja jossa niistä pidetään. Ja lähistöllä ei missään nimessä saa olla kissoja.

Orkideojen hyvinvointi ja minun hyvinvointini riitelevät keskenään. Makuuhuoneessa on nyt orkideoille ihanteellinen lämpötila ja patteri siis kohtalaisen pienellä volyymilla. Aamulla on kerrassaan inhottavaa nousta sängystä ja joutua pois lämpimän peiton alta. Toisaalta viileässä on ihan hyvä nukkua -- ja mitäpä en tekisi cattleyani hyväksi.